Matka tehty 6/2009
Kesto: 10 päivää
Pituus: 3.550 km
Maat: Ruotsi, Tanska, Saksa, Hollanti
Ryhmä: Kasimatkaaja ja Ari
Kuvat: Amsterdam, Hollanti
Matkakuvaus
Ajatus menosta seuraamaan MotoGP kisoja livenä alkoi kypsyä talven aikana ja paikaksi valikoitui Hollannin Assen, koska se oli lähin paikka, missä näitä kisoja järjestetään. Alastarolla oli useampikin SM-kisa tullut seuratuksi, joten innolla lähdimme matkaan juhannusviikonloppuna. Alkumatka aina Köpiksen seudulle sujui mukavasti ja vauhdikkaasti pitkin moottoriteitä. Matkan varrelle jäi Lund, mukava yliopistokaupunki ja Juutinrauman silta, jonka alle mahtuisi kaksikin Näsinneulaa päällekkäin. Lyhyen lauttamatkan jälkeen olimme Saksassa ja ajoimme korjauksen alla olevaa motaria pitkin kohti Bremeniä. Ohituskaista oli kapea mutta hyvin saksalaiset autoilijat suunnistivat betoniporsaiden ja rekkojen välissä. Bremenissä hotelli löytyi aikamme sitä etsittyämme ja sitten pääsimme katsomaan kaunista kaupunkia.
Seuraavaksi olikin vuorossa Assenin radalla vierailu keskiviikkona. Oli hauska katsella, kuinka tiimit ottivat tuntumaa rataan kävellen ja ajaen polkupyörillä. Kaikki majapaikat oli varattu sadan kilometrin säteellä, joten suuntasimme kohti etelää Enscheden kaupunkiin, missä olimme varanneet hotellin kahdeksi yöksi. Päivän aluetta tutkittuamme vuorossa oli Amsterdam, jonka kanavat loivat oman tunnelmansa. Kisapäivänä lauantaina Apeldoornista kohti Assenia ajaessamme, oli tiet varattu motoristeille ja autoilijat pysyttelivät niiltä pois. Erikoisinta oli motarin varsille kokoontuneet katsojat, jotka hurrasivat meille kisaan matkaajille normikuskeille. Itse kisasta riittäisi kerrottavaa vaikka kuinka, mutta paras on mennä itse paikan päälle itse katsomaan ja aistimaan tunnelmaa. Valentino Rossi tosin korjasi sadannen kisavoittonsa.
Kisan jälkeen ajelimme kohti Bremeniä ja Saksan moottoriteillä näkyi kisasta palaaviin kuskeihin tarttunut vauhti – sadankuudenkympin nopeudella jäi armotta muiden motoristien jalkoihin. Ja autoilijatkin tuntuivat yhtyvän tähän nopeusiloitteluun. Bremen olikin jo tuttu ja seuraavaksi oli vuorossa omia jälkiä pitkin palaaminen Lundin ohitse Helsingboriin ja edelleen Tukholmaan. Tällä kertaa nousimme Turkuun menevälle lautalle ja satamassa suuntasimme takaisin Tampereelle. Ilma suosi meitä koko matkan ajan. Sadetta emme niskaamme saaneet ja lämpötilakin oli mukavat 20-25 astetta.
Kaupunkikohteet – Lund, Bremen, Enschede, Amsterdam, Helsingborg
Nähtävyydet – Assen MotoGP kilpailu
Reitti
Reissu päivä päivältä
1. päivä: Tampere-Helsinki. Matka alkoi Tampereelta, mistä ajoimme motaria pitkin Helsinkiin. Matkalla teimme pienen poikkeaman sivuteille ja satamaan saavuimme hyvissä ajoin. Muiden motoristien kanssa satamassa rupateltuamme ajoimme laivaan ja suoritimme tarvittavat rutiinit, pyörän sitomisen ja tavaroiden kantamisen hyttiin. Matkaa päivälle kertyi 180 km.
2. päivä: Tukholma-Lund. Tukholmasta suuntasimme Ruotsin poikki kohti länttä ja matka Lundiin sujui mukavasti pitkin Ruotsin pääteitä ja matkan varrelle jäi muutama ’köping’ – Nyköping, Norrköping, Linköping, Jönköping. Ennen Jönköpingiä tie kulki pitkin Vettärnin rantaa ohi Pietari Brahen linnan raunioiden. Ruotsissa poliisien tiheys liikenteessä oli kutakuinkin sama kuin Suomessa ja ensimmäinen lainvalvoja oli tarkkailuasemissa vasta päivämatkan ajettuamme Lundin kaupungin sisäänajorampilla. Hotellikin löytyi mukavasti aivan kaupungin laitamilta. Illalla ajoimme vielä bussilla Lundin keskustaan katsastamaan Lundin illallistarjonnan. Matkaa päivälle kertyi 600 km.
Kuva: Matkalla Ruotsin läpi Lundiin
3. päivä: Lund-Bremen. Ensimmäiseksi oli vuorossa Öresundsbron, Juutinrauman, kahdeksan kilometriä pitkän ja 200 metriä korkean sillan ylitys. Keskellä salmea silta loppui ja tie sukelsi niinikään kahdeksan kilometrin mittaiseen tunneliin. Ruotsin päässä siltaa maksoimme pakollisen siltamaksun ja suuntasimme tanskanmaalle. Kun ’Köpis’ oli jäänyt taakse, vei tie meidät Farön siltojen kautta Rödbyhyn ja edelleen Fehmarniin menevälle lautalle. Lyhyen lauttamatkan jälkeen oli vuorossa vilkasta, tietyön alla olevaa, Hampurin eteläpuolitse vievää moottoritietä pitkin taivaltaminen Bremeniin, missä hotellimme löytyi aivan rautatieaseman vierestä. Yöksi ajoimme pyörät parkkiin viereiseen parkkihalliin. Hotellilla olimme hyvissä ajoin, joten kaupungin tutkimiseen jäi hyvin aikaa. Matkaa päivän reissulle kertyi 490 km.
4. päivä: Bremen-Enschede. Bremeniin asti reitti oli edennyt miltei kokonaan pitkin moottoriteitä, mutta nyt oli vuorossa saksalaisia maaseututeitä pitkin ajelu ohi Cloppenburgin ja Meppenin Hollantiin, missä suuntasimme edelleen maaseututietä pitkin Asseniin. Oli keskiviikko ja MotoGP-tiimit ottivat tuntumaa rataan ajaen polkupyörillä, näin valmistautuen harjoitusajoihin, aika-ajoihin ja lauantain kisaan. Mekin löysimme jostain aidasta avoimen portin, ja pääsimme ottamaan itsekin tuntumaa rataan kävellen. Rata-alueella oli Assenin TT-historiaa esittelevä moottoripyörämuseo, missä käyntiä ei voinut jättää väliin. Aikamme vanhoja menopelejä ihailtuamme oli aika suunnata kohti Enschedenin Boekelon kylää, minne oli matkaa toistasataa kilometriä. Lähempää rataa emme olleet hotellia enää pari kuukautta ennen kisaa varauksia tehdessämme löytäneet. Matkaa päivälle kertyi 390 km.
Kuva: Bremen, Saksa
5. päivä: Enschede. Nyt oli vuorossa ’pyykkipäivä’ ja Enschedeen tutustuminen. Kun pyykit oli pesty vuokrasimme hotellilta polkupyörät, joilla sitten poljimme Enscheden kaupunkiin. Pyörätiet olivat suomalaisesta näkövinkkelistä aivan loistavat, väylät oli maalattu punaisiksi ja polkupyöräilijöille oli omat liikennevalot. Muutenkin kaupunki vaikutti mukavalta ja aikamme sen rakennuksia ja ravintolatarjontaa ihasteltuamme suuntasimme takaisin hotellille. Moottoripyöriin emme tänä päivänä koskeneetkaan.
6. päivä: Enschede-Apeldoorn (Amsterdam). Aamulla nousimme Enschedessä moottoritielle ja suuntasimme Amsterdamiin. Kaupunki oli meille uusi tuttavuus, joten odottavaisin mielin olimme liikenteessä. Kun kaupunki alkoi lähestyä, tiheni myös liikenne ja keskustaan ajaminen alkoi tuntua huonolta vaihtoehdolta. Satuimme ajamaan Ajaxin jalkapallostadionin sivuitse, joten laitoimme pyörät parkkiin stadionin alla olevalle parkkipaikalle, minkä jälkeen etsimme lähimmän junapysäkin, missä pääsimme nousemaan keskustaan menevään lähijunaan. Juna veikin meidät aivan keskustaan päärautatieasemalle, mistä oli helppo lähteä tutustumaan kävellen itse kaupunkiin. Aikamme taivallettuamme pitkin Amsterdamin katuja ja vierailtuamme Madame Tussaudsin vahakabinetissa, tankkasimme itsemme ja lähdimme paluumatkalle ensin junalla ja sitten pyörillä kohti Apeldoornin kaupunkia. Matkaa päivälle kertyi 250 km.
Kuva: Enschede ja Ajaxin stadionin alla
7. päivä: Apeldoorn-Bremen (Assen). Oli sunnuntai ja retken kohokohta, Assenin MotoGP-kisa, odotti. Majapaikastamme oli matkaa Asseniin yli sata kilometriä ja siitä muodostui erikoinen taival pitkin moottoritietä. Autoilijat pysyttelivät pois Asseniin johtavilta pääväyliltä, koska ne täyttyivät kisaa seuraamaan matkalla olevista moottoripyöräilijöistä, joita sinne saapuisi noin satatuhat. Teillä ei siis juuri muuta liikennettä ollut kuin yhtenäisenä nauhana kohti Assenia ajavat motoristit ja paikalliset ihmiset kerääntyivät moottoritien ylimenosilloille hurraamaan meille kisaan matkalla oleville pyöräilijöille. Erikoista ja ilmassa oli selvästikin sitä suuren urheilujuhlan tuntua. Koska rata oli aivan kaupungin tuntumassa, ohjattiin pyöräilijät jo kaupunkiin sisääntuloväylillä tiettyyn ’putkeen’, mikä johti moottoriradan parkkipaikalle. Istuinpaikkamme oli aivan pääsuoran lopussa, mistä pääsimme todistaman kolmen eri luokan kilpailut, Rossin 100 kisavoiton ja Mika Kallion valitettavan kaatumisen viimeisellä kierroksella ollessaan hyvissä asemissa. Täytyi taas ihmetellä, kuinka televisio latistaa kisaa ja saa ammattilaiskuskien huippuvaihdin näyttämään paljon todellista alhaisemmalta. Kisan loputtua oli vuorossa pyörien etsiminen muutaman kymmenentuhannen muun pyörän joukosta, mikä olikin yllätykseksi helppo tehtävä. Parkkipaikka oli järjestetty siten, että hiekkakentän pituussuuntaan oli upotettu muutaman metrin mittainen kivi. Nämä kivet muodostivat sitten useamman sadan metrin mittaisen kivijonon, johon kuskit laittoivat moottoripyöränsä jalan. Näin pyörät olivat kentällä siisteissä riveissä eikä edes opastajia tarvittu. Nerokasta. Kisan jälkeen ajoimme samaan ’putkeen’, mitä pitkin olimme kaupunkiin tulleetkin. Olisimme halunneet suunnatta kohti Saksaa itään, mutta ’putki’ vei meidät etelään suuntaavalle väylälle, samalle mitä pitkin olimme tulleet. Moottoritiellä oli edessä jälleen sama näytelmä ja tien varsille kerääntyneet ihmiset hurrasivat meille kisasta palaaville pyöräilijöille. Pienen reitin tutkiskelun jälkeen suuntasimme kohti Bremeniä, tällä kertaa sitkeästi moottoritiellä pysyen ohi Leerin kaupungin. Selvästikin kisa vielä kummitteli moottoripyöräilijöiden takaraivossa, sillä melko hyvää vauhtia itsekin ajellessamme matkasi noin kymmenen moottoripyörän ryhmän ohitsemme parisataa mittarissa. Matka siis taittui melko rivakkaan. Mielenkiintoiselle päivälle tuli mittaa 360 km.
Kuvat: Assen MotoGP
8. päivä: Bremen-Helsingborg. Tämä päivä oli matkapäivä ilman sen kummempia tapahtumia. Ajoimme samaa reittiä Ruotsiin, mitä pitkin olimme Saksaan tulleet, nyt ensin Fehmarin satamaan, sitten lautalla Tanskaan ja Rödbystä Tanskan halki Helsinborgiin. Parkkeerasimme pyörät kaupungin keskustan torille ja majoituimme ’Grand Hotelliin’. Matkaa päivälle kertyi 550 km.
Kuvat: Helsinsingborissa
9. päivä: Helsingborg-Tukholma. Aamulla suuntasimme kohti Tukholmaa ja vietimme päivän satulassa matkaamalla samaa Ruotsin halki kulkevaa reittiä, mitä pitkin olimme reilu viikko aikaisemmin ajaneet toiseen suuntaan. Muutama pysähdys ja tankkaus matkan varrella ja loppuiltapäivästä olimme Tukholmassa. Olimme varanneet paikat Turkuun menevältä lautalta, joka lähti illan suussa, joten aikaa oli tapettavaksi asti. Sen vietimme kuumassa kesäsäässä ajellen ja päivää paistatellen Djurgårdenin alueella. Matkaa laivalle noustessa oli kertynyt 560 km.
10. päivä: Turku-Tampere. Aamuvarhaisella lähdimme matkan viimeiselle etapille kohti Tamperetta. Poliisit olivat valvomassa liikennettä ja laivalta tulijoiden ajonopeuksia Tampereelle johtavalla ulosmenoväylällä. Ennen Tamperetta pysähdyimme vielä Ellivuoren risteyksessä Marskin kabinetissa muistelemaan kaikkea matkalla kokemaamme. Matkan viimeinen etapille kertyi mittaa 170 km.
Kuva: Pidemmällä matkalla?
Matkalla opittua
Tämä oli ensimmäinen pidempi matkani, joten päivämatkojen pituus oli alkuun kysymysmerkki. Hyvä yhden päivän taival tuntui olevan 350-500 km. Tällöin saapuu riittävän ajoissa päivän päätteeksi hotellille ja jää aikaa tehdä muutakin kuin istua satulassa, vaikka tutustua uuteen määränpäähän ja syödä hyvä illallinen. Liian pitkä ajomatka myös väsyttää ja huomiointikyky alkaa kärsiä. Pyörän selässä istuminen ja tuulta vastaan taisteleminen on selvästi väsyttävämpää kuin auton ratin takana sompaileminen. ”Iso rosvo” matkapyöräni oli myös ihan mukiinmenevä. Hollantilaiset osaavat järjestää suurtapahtuman liikenneohjauksen, kaupunkiin tullaan ja sieltä lähdetään vain yhtä ’putkea’ pitkin. Satatuhatta moottoripyörää purkautui kaupungista hienosti ilma suurempia ongelmia. Reissu jätti sen verran hyvät muistot, että aloimme seuraavan talven aikana suunnittelemaan tulevaksi kesäksi uutta MotoGP matkaa.
Kuvagalleria
Seikkailuja satulassa 