Matka tehty 6/2024
Kesto: 8 pv
Pituus: 2.370 km
Maat: Ruotsi, Norja
Ryhmä: Kasimatkalainen ja matkustaja
Matkakuvaus
Kesän alku oli käsillä ja Norjan reissu odotti. Tällä kertaa vaimo ilmoitti haluavansa matkalle mukaan, joten Bandiitti vaihtui Passattiin. Eihän autoreissu aivan sama ole kuin pyörällä tehty reissu, mutta positiivisena puolena on se, että sateen sattuessa ei tarvitse miettiä pukeutumista. Tavaraakin sai ottaa mukaan pakkaamista sen enempää miettimättä.
Reitti vei meidät halki Ruotsin, isojen järvien pohjoispuolelta, ja pian maasto alkoi muuttua kumpuilevammaksi, kunnes lopulta tuli tunturit vastaan. Norjassa ensimmäiseksi majoituskohteeksi olin varannut omakotitalosta Ottasta. Mutta omakotitalon makuuhuoneeseen majoittuminen ja kylpyhuoneen jakaminen talon perheen kanssa ei ollut meidän juttu, joten jatkoimme matkaamme parinkymmenen kilometrin päässä olevaan maatilamajoitukseen, joka olikin aivan oiva vaihtoehto. Geirangerin alue paljastui juuri sellaiseksi kun sen esitteiden perusteella olin kuvitellut, jylhä ja mahtava. Maisema oli sanoinkuvaamattoman kaunis, mutta itse Geirangerin kylässä ei juurikaan ollut katsottavaa. Geirangerista lähdettäessä kiipeäminen vuoren rinnettä ylös ja Peikon Portaita alas olivat sellainen kokemus, että Euroopassa vain Norjassa ja Alpeilla voi vastaavaa kokea.
Jos oli korkeuserot mieleenpainuvia, niin sitä oli myös Atlantin rannikko ja Kristiansundin alue.
Kaupunkikohteet – Karlstad
Nähtävyydet – Geiranger, Trollstigen, Storseisundin silta, Kristiansund
Reitti
Reissu päivä päivältä
1. päivä: Tampere-Helsinki, 180 km
Matka alkoi Tampereelta ja suuntautui Helsingin satamaan, missä nousimme Tukholman laivaan. Tukholmaan saapuminen oli seuraavana aamupäivänä.
2. päivä: Tukholma-Karlstad, 310 km
Satamasta otimme suunnan kohti Karlstadia. Parin pysähdyksen jälkeen saavuimme Örebrohon, missä kaupungin keskustassa löytyi vanha linna, jonka terassilla pidimme kahvitauon. Parkkipaikkakin löytyi aivan linnan vierestä, mutta maksun pystyi suorittamaan vain yhdellä tietyllä parkkioperaattorilla, joten ensin piti ladata sovellus ja sitten suorittaa maksu. Nykypäivän hankaluuksia. Sama parkkiäppien lataus jatkui matkalla myöhemminkin. Hyvissä ajoin saavuimme Karlstadiin, ja majoittumisen jälkeen lähelle keskustaa lähdimme etsimään ruokapaikkaa, ja löytyihän sellainen vielä hyvän ruoan ja palvelun kera.
3. päivä: Karlstad-Otta, 400 km
Tämä oli enemmänkin matkapäivä ja mieleenpainuvin päivän pysähdyksistä oli tauko Lillehammerin kupeessa järven rannalla. Sieltä jatkoimme Ottaan. Päivän takaisku oli kun löysimme majoituspaikkamme, joka oli omakotitalon makuuhuone, josta oli suora yhteys perheen olohuoneeseen. Olisi pitänyt tehdä majoituspaikan valinta huolellisemmin. Jatkoimme siis matkaa ja uusi majoitus löytyi melko läheltä Sjoasta, entisestä maatilasta. Ravintolakin löytyi ja oluen hinnalla olisi saanut etelän maissa jo aterian.
4. päivä: Otta-Molde, 320 km
Innoissamme lähdimme aamulla matkaan, koska tänään saapuisimme Geirangerin vuonolle. Sitä ennen ajoimme mukavia pienempiä teitä pitkin, tankkasimme automme kertaalleen ja ihmettelimme Djupevattenin jääpeitettä keskellä kesäkuuta, kunnes pysähdyimme kymmenkunta kilometriä ennen Geirangeria ruuhkaiselle parkkipaikalle ihastelemaan itse vuonoa. Satamassa kellui vuonoympäristöön nähden liian iso, melkein jättiläismäinen alus, olisiko ollut yksi noista Hurtigrutenin aluksista, joka seilaa pitkin Norjan rannikkoa välillä pysähtyen.
Nautimme kahvit pienen kaupan kahvipisteellä ja jatkoimme matkaa ylös pohjoisen suuntaan vievää vuoren seinämää, jolta olikin vuonolle jälleen aivan ihastuttavat näköalat. Yhden lossimatkan ja muutaman kymmenen ajokilometrin jälkeen saavuimme Peikon Portaiden yläpäähän. Ihailimme jonkin aikaa maisemia näköalatasanteelta, minkä jälkeen aloimme laskeutua serpentiiniä noin puolen kilometrin matkan lähelle meren pinnan tasoa.
Kun Peikon Portaat jäivät taakse, oli vuorossa ajelua tunturien keskellä, yksi lossimatka, tunneli ja saapuminen Molden kaupunkiin.
Geiranger – Wikipedia
5. päivä: Molde-Åre, 450 km
Isot tunturit olivat nyt takana, kun vietimme päivän meren pinnan tasolla ajaen pääosin pitkin Atlantin rannikkoa. Pysähdyspaikaksi valikoitui kuin itsestään Storseisundbruan alue, jota vain ei voinut noin vain ohittaa. Pysähdyimme myös paikallisen kahvilan alueelle missä oli alkamassa vanhojen autojen kokoontuminen ja paikalle oli muita ennen saapunut noin sata vuotta vanha Bugatti. Matka jatkui matalien tunturialueiden halki, ohi Trondheimin aina Ruotsin Åreen asti.
6. päivä: Åre
Olimme saapuneet Åreen edellisiltana sen verran myöhään, että päätimme viettää siellä yhden vapaapäivän, eikä maisemissakaan ollut valittamista. Tutustuimme ympäristöön ja seurasimme, kuinka Trondheimista saapuva moottoripyöräporukka parkkeerasi isot matkapyöränsä kadun varteen ja istuimme nauttimassa hotellin terassille aukeavasta järvimaisemasta.
7. päivä: Åre-Örnsköldsvik, 350 km
Jätimme Åren maisemat ja suuntasimme Östersundin kaupunkiin ja sen eteläpuolella olevaan pieneen Orrviken kylään. Orrviken oli pieni idyllinen kylä, joka sijaitsee pienellä kukkulalla Storsjön rannalla. Sitten olikin aika suunnata metsätaipaleiden halki kohti Örnsköldsvikin kaupunkiin ja nyt maisemat alkoivat näyttää jo enemmän suomalaisilta.
8. päivä: Örnsköldsvik-Tampere, 360 km
Övikistä lähdettäessä olikin edessä matkan viimeinen päivä, joka alkoi matkalla Uumajan sataamaan, missä nousimme laivaan. Viiden tunnin laivamatkan jälkeen istuimme autossa Vaasasta Tampereelle, minne matkamme päättyi.
Matkalla opittua
Norja on Norja, sekä maisemien, että säiden suhteen. Kesäkuun puolivälissä oli Djupevattenin järvi jään peitossa. Jos vielä teen Norjan matkan pyörällä, niin muistan pakata lämmintä mukaan. Norjassa tiet tuntuvat olevan järjestään maksullisia, joista ei tarvitse sen enempää huolehtia. Noin parinkymmenen euron maksukehotus tulee jälkikäteen postilla, minkä voi kätevästi maksaa pankkisiirrolla. Norjassa on hinnat vielä korkeampia kuin Suomessa, mutta hintaero ei ole kovin suuri.
Kuvagalleria
Seikkailuja satulassa 